Tarinamme

Valosalon synty

Uskomus siitä, että Valosalon mama on juuriltaan paimen, on luontaisesti ohjannut elämänkäänteet niin, että ympärillemme on muodostunut nelijalkaisten farmi täynnä kaikenkarvaista paimennettavaa. Meillä on pitäydytty kasvattamaan kuitenkin vain koiria ( ja niitäkin varsin valikoiden ) vaikka asustammekin maaseudun rauhassa. Valosalon mamalla on elämänsä aikana ehtinyt kuitenkin olla kaikenlaista paimennettavaa ankoista kilpikonniin, kissoihin ja koiriin. Ensimmäinen koira oli viileäkatseinen sinisilmäinen siperianhusky Helios ja myöhemmin kuvaan astui harmaa, ujo whippetpoika Kalle, jotka kouluttivat mamasta koiraihmistä.. Myöhemmin perheemme kasvoi sekä ihmislapsilla että uusilla koiratuttavuuksilla, jolloin myös englantilaiset kanakoirat, pointterit ja englanninsetterit astuivat kuvaan.

Ensimmäinen bichon frisé, Cosette eli Valo tuli elämäämme 2003, ja kymmenen vuotta myöhemmin se antoi nimen kennelillemme. Bichon frisé Valo oli myös perheemme metsästäjän kennelnimelle, Suovaaraan kenneliin, syntyneiden kahden pentueemme emä. Valo, Vampuusi, Vampoussen, Puushi... uskollisella, meidän kaikkien elämän valopilkulla, pienellä ja hupaisalla suurella persoonalla oli monta kutsumanimeä, joilla sitä helliteltiin, kutsuttiin tai maaniteltiin. Valo oli valovoimainen koirayksilö, jonka muisto elää sen 15 jälkeläisessä ja kennelimme nimessä. 

Maman pitkään ihailema, esteettisestikin silmiä hivelevä saluki, tuli meille läheisemmin tutuksi vuonna 2004, kun saimme tilaisuuden hankkia perheeseemme ensimmäisen lumoavan salukitytön, Lumon (Tazillah Mandana Monir). Lumo valloitti olemuksellaan meidät kaikki. Vuosien kuluessa myös ajatus omasta kennelistä alkoi orastaa. Muutaman bichon frisé -pentueen ja kolmen salukitytön jälkeen me, äiti ja tytär, perustimme Valosalon kennelin 2013. Olemme vuosien aikana saaneet paljon ohjeita ja opastusta useilta hienoilta salukikasvattajilta, joista jokainen ansaitsee meille antamastaan pyytettömästä opastuksesta erityiskiitokset. Tämä rotu on meille yhteinen, arvokas tuttavuus, minkä eteen haluamme osaltamme olla työskentelemässä. 

Kasvatuksemme lähtökohdat

Lumon kuoltua traagisesti auto-onnettomuudessa ja Muslan, osoittauduttua varsin allergiseksi koiraksi, kennelimme kantanartuksi valikoitui lopulta 2012 syntynyt Eirecogteil´s Rosier Syrah eli Leija. Leija synnytti keväällä 2016 kenneliimme ensimmäisen salukipentueen isänä Tazillah Husayn Ameer eli Hector. Pentue osoittautui rodunomaiseksi ja terveeksi jättäen meille kipinän jatkaa kasvatustyötä. Haluammekin jalostaa tätä muinaista rotua uskollisena sen rotumääritelmälle, jonka mukaan saluki on liioittelematon ja kohtuullinen metsästyskoira, jonka tulee ilmentää "jaloutta ja sopusuhtaisuutta sekä nopeutta ja kestävyyttä yhdistyneenä voimaan ja aktiivisuuteen". Bichon frisén kasvatuksen jäätyä taustalle, Valosalon kennelissä elää orastava toivo saada tulevaisuudessa kasvattaa lisää näitä uljaita itämaiden ihmeitä, jos Jumala suo. 

Valosalon kennelissä haluamme kasvattaa tulevat salukimme uskollisina salukin rotumääritelmälle. Haluamme koiriemme olevan ennen kaikkea terveitä, kokonaisuudeltaan liioittelemattomia, sopusuhtaisia ja sulavaliikkeisiä kumppaneitamme, joiden kanssa on mutkatonta niin kotona kuin luonnossa liikkuessamme. Rotumääritelmään voi perehtyä tarkemmin Suomen salukikerho ry:n sivuilla.

Teemme jalostuspäätökset valikoiden ja harkitusti, pyrkien noudattamaan Suomen salukikerho ry:n antamia jalostussuosituksia. Suunnitellessamme pentuetta, meille on ehdottoman tärkeää selvittää tulevan pentueen vanhempien taustat mahdollisimman tarkasti niin terveyden, ulkomuodon kuin rodunomaisen käyttäytymisen osalta. Tätä tukevat myös viralliset terveystutkimukset sydänultraus ja silmäpeilaus, sekä NCL-geenitesti.