Bichon Frisé - leikkisä ja iloinen seuralainen

Bichon frisé on rotusi, jos arvostat älykästä, energistä ja iloista seuralaista, jonka voit kaapata kainaloosi ja viedä kassissa melkeinpä minne vain. Se vaatii sinulta myös kärsivällisyyttä paitsi varsin suuritöisen ja säännöllisesti hoitotoimia vaativan turkkinsa vuoksi, myös toisinaan melko omapäisen luonteensa vuoksi. Bichon frisé on kuitenkin erittäin oppivainen pikku-sirkuskoira, joka haluaa miellyttää sinua kaikin keinoin ja jonka koulutukseen kannattaakin nähdä pientä vaivaa pentu- ja nuoruusaikana. Hyvin pian tämä nappisilmäinen ja -nenäinen pikku-pallero on hurmannut paitsi sinun myös läheistesi sydämet. 

Ohessa linkki Bichon frisé ry:n kotisivuille, mistä löytyy monenlaista tietoa rodusta ja mm. sen vaatimista hoitotoimista.

http://www.bichonfrisery.com/ 

Bichon frisén kasvatustyön alku

Ensimmäinen koiramme oli Yaluky´s Squirtle eli kotoisasti Into, josta jouduimme kuitenkin luopumaan surkeiden sattumusten jälkeen vain puoli vuotta sen ottamisen jälkeen perheenjäsenemme sairastuttua vakavasti. Meillä oli kuitenkin onni löytää Intolle hyvä uusi koti, jossa se sai elää 10 onnellista vuotta. Tuossa vaiheessa emme olisi arvanneet, että Intosta tulisi vielä 15 pikku-bichonin isä, meidän kennelimme alku. 

Aikoja myöhemmin, v. 2003 saimme uuden mahdollisuuden yhteiseloon bichon frisén kanssa. Haimme Polvijärveltä suloisen bichon-tytön, Cosetten, josta tuli perheellemme Valo, Valosalon kennelin kantaemo. Bichon frisén kasvatus alkoi meillä alun alkaenkin sillä ajatuksella, että  kasvattaisimme bichon-pentuja kotitarpeiksi, iloisiksi seuralaisiksi ensin itsellemme perheenjäseniksi ja sitten myös muille lämminhenkistä seuralaista kaipaaville. Sit'ä ajatusta vaalimme edelleen, mutta emme unohda kolmea tärkeintä: luonnetta, terveyttä ja rodunomaisuutta.

Valo oli suuri koirapersoona, jonka edesottamukset toivat meille paljon iloa. Valo ja ensimmäinen bichonimme Into saivat kaksi pentuetta, toisen v. 2006 ja toisen 2008. Pentueet rekisteröitiin perheemme metsästäjän kenneliin, Suovaara kennelin nimiin. Valo oli hedelmällinen; se synnytti ensin 7 ja toisessa pentueessaan jo 8 pentua.

Suovaaran Unikukka on Valon toisesta pentueesta kenneliimme jäänyt narttu, joka on kiltti, herkkä ja lempeä ystävämme. Se teki kahdet P-pennut, joita emme enää halunneet enää Suovaaran kennelnimen alle. Ensimmäisten pentujen isänä oli Waterwall´s Golden Eye eli Tino, mistä syntyi v. 2010 Pumpuli ja Piipari. Toisen pentueen isänä oli White Pixy´s Rockn Roll Dream eli Rolle, mistä syntyi v. 2012 toinen P-pentue eli Pilomina, Piatta, Piipos,Pups ja Pikselina.

Pilomina eli Sonata on ollut sijoituskoiramme, joka on jatkanut bichon -linjaamme synnyttämällä Valosalon kennelnimelle ensimmäisen bichon-pentueen, V-pentueen 31.12.2014;  Vianna Austinan, Vilana Virianin, Vilkesulon ja Velamilandan. Tästä pentueesta meille ei ole kuitenkaan jätetty koiraa, koska pentuessa oli harmiksemme kaksi sairastunutta pentua, Veamilanda syntyi 90 % sokeana ja Viannalla ilmeni 3 kk:n ikäisenä maksashuntti. Syy sairastumisiin ei selvinnyt, mutta lääkäri epäili mm. raskaudenaikaista herpesvirusta...

Kesällä 2015 päädyimme ottamaan kenneliimme uuden bichon-pennun, toiveena saada siitä jälleen uusi kantanarttu. Pikku-Tuuti, Earth Sprites Aurora Australis saapui meille ja aktiivisella ja iloisella persoonallaan valloitti meidän sydämemme heti. Se on eloisa, ihmisrakas, omapäinen ja energinen touhuilija, jolla riittää innostusta aina uusiin seikkailuihin. Tuuti on käynyt kokeilemassa myös näyttelymenestystä saaden toistuvasti arvioinniksi EH:n (erittäin hyvä).

Bichon frisén kasvatustyössä pyrimme säilyttämään rotutyypilliset piirteet, erityisesti panostaen terveyteen ja luonteeseen. Tavoitteenamme on iloisten, terveiden ja hyvärakenteisten bichon friséiden kasvattaminen  perheenjäseniksi niitä rakastaviin koteihin. Emme itse ole erityisen kiinnostuneita tämän rodun kanssa näyttelyistä, koska katsomme näyttelykuntoisen turkin varjelemisen vaikeuttavan normaalia koiran elämää metsän keskellä asuessamme. Toisaalta pidämme tärkeänä viedä koiramme ainakin jonkun kerran näyttelyyn, jotta saamme käsitystä koirastamme suhteessa muihin rodun edustajiin. Meille on kuitenkin tärkeintä, että koiramme voivat juosta metsässä, uida ja kisailla muiden kennelimme koirien kanssa vapaasti, kuten koirien kuuluu. 

  • Suovaaran Unikukka (Uni)

    Unikukka, Unips, Piips, Piipukka, Nips...rakkaalla lapsella on monta nimeä. Uni on kaupunkipiips, joka inhoaa metsässä kulkemista, mutta koska se on kiltti ja tottelevainen, se yrittää pysyä myös siellä ihmistensä perässä, vaikka tassuihin pistelee ja kiljahduksia kuuluu...Ehkä se vain yrittää päästä kassiin tai syliin..Se kyllä osaa vedota meihin! Unikukka on ottanut koiraperheemme vanhimpana yksilönä kommentooraan roolin; se pitää poliisin virkaa itselleen arvollisena eläkevirkana ja palauttaa isommankin reitiltään eksyneen koirakaverinsa kaidalle tielle.. Unikukka onkin itse erittäin uskollinen ja tottelevainen, eikä siksikään voi ymmärtää, jos joku poikkeaa ruodusta..

  • Pilomina (Sonata)

    Unikukka-emon toisesta pentueesta syntynyt uskollinen, kiltti ja valloittava Sonata paimentaa kotonaan kärsivällisesti ihmislapsi Rafaelia. Sonata on sensori, joka rekisteröi emonsa lailla kaikki ohikulkijat kimeällä ja terävällä haukulla pihalla ollessaan. Sonata on erittäin kiltti ja kuuliainen bichon-tyttö, joka tottelee käskyt ja kiellot kerrasta.

  • Earth Sprites Aurora Australis (Tuuti)

    Tuuti Tupsukainen ilmestyi iloksi elämäämme 2015 kesällä ja valloitti heti myös miesväkemme. Se on aktiivinen, iloinen, leikkisä ja erittäinen ihmisystävällinen bichon-tyttö, joka innostuu helposti kaikesta elämästä ympärillään ja haluaa tehdä tuttavuutta myös kaikkien koirakavereiden kanssa. Tuuti on myös omapäinen ja hyvin itsenäinen persoona. Se rakastaa toimintaa ja suhtautuu kaikkeen uuteen innosta puhkuen. Tuuti ei voi ymmärtää kahta asiaa: miksi metsästä pitää tulla pois, kun siellä on niin kivaa ja miksi ihmiset vain istuvat joskus koneiden äärellä, tekemättä mitään...

    Tuutin polvet ja silmät on tutkittu 18.1.2018 ja todettu terveiksi (polvet 0/0, silmät ok).